Sopusuhtaiseksi

Kadonnut himo

2015-08-28T08:55:00+03:00

Viime aikoina on tapahtunut tiedostamatta makean syönnin vähentämistä, myös suklaan! Minulla oli tässä kaksi viikkoa suklaalevy työpöydällä, ennen levy olisi kadonnut kahdessa tunnissa. Myös kaupasta ostettu karkin määrä on vähentynyt, eikä makeisest pyöri mielessä päivittäin. Ilmeisesti olen alitajuntaisesti virittäytymässä uuteen elämään.

Hauska dosettini, jossa pidin monivitamiini,- kalkki,- ja kromitabletteja on jostain syystä kadonnut käsilaukun syövereihin. Viikon innoissani popsin niitä ja nyt eivät tunnu enää ollenkaan tärkeiltä. Tässä on siis huimasti opittavaa, tuleehan nämä pillerit jossain muodossa olemaan osa loppuelämääni.

Mutta luottavaisin mielin jatketaan matkaa!

Perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutti

2015-08-12T09:45:17+03:00

Kutsu perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutin kanssa saatiin järjestettyä, tapaan hänet 4.11. Keskustelimme laajasti tähän astisesta matkasta ja sain mukaani ruokapäiväkirjan pidettäväksi ennen vastaanottoa. Odotan tältä yhteistyöltä paljon, ohjausta ja ymmärrystä. Haluan olla potilas muiden joukossa, en halua tulla kohdelluksi ammatilaisena, jolle ei sanota kaikkea eikä ohjata käytännönläheisesti.

Lisäsin myös kuvan uudesta postcrossing harrastuksestani. On huikeaa saada tänä sähköisenä aikana eri puolilta maailmaa erilaisia ja hauskoja postikortteja. Suosittelen tätä harrastusta kaikille!

Pieniä tekoja

2015-08-03T15:46:00+03:00

Kesäloma takana ja nyt ensimmäistä työpäivää tässä kärvistellään ;) Loman aikana tuli tietoisesti ja tiedostamatta tehtyä päätöksiä kohti uutta elämää. Ensinnäkin lomalla oli ohjelmassa kaksi risteilyä; seisovia pöytiä, drinksuja ja tax-free myymälän ihania makeisia................ Luulin, että reissut olisivat päätyneet totaaliseen katastrofiin mutta toisin kävi ja ihan huomaamatta! Ruokapöydissä olin maltillinen ja jälkiruokia en ole koskaan aikaisemmin syönyt niin vähän kuin nyt. Ja kummaltakaan reissulta en tuonut myymälästä yhtään karkkia, näin ei ole käynyt koskaan!! Ei siis huono saavutus meikäläiselle, joka on aina ostanut kaikki karkkipussi ja suklaalevy tarjoukset.

Tietoinen teko lomalla oli ostaa blenderi. Idean takana oli ravitsemusterapeutin sanat lisätä protskujen määrää huomattavasti erilaisilla rahkoilla, raejuustolla ym. "kivalla". Tonne kannuun olisi helppo heittää myös tuota kuitulisää. Ja yksi todella tärkeä juttu tässä olisi tuo aamupalan saaminen osaksi normipäivää. Nyt lomalla olen jo hiukan harjoitellut smoothieiden tekoa. Kannuun on mennyt hedelmiä, marjoja, avokadoa, lesettä, puurohiutaleita, hapankorppuja, mehukeittoa, tuoremehua, jugurttia ja rahkaa. Yhdistelmät ovat olleet onnistuneita suurimmaksi osaksi; puolukka-hapankorppu smoothie ei ollut mun suosikki!

Tänään sitten aloitin myös ravitsemusterapeutin kehoituksesta tuon nappuloiden syönnin. Sitä meni kitusiin sitten monivitamiinitbl, kalkkitbl ja kromitbl. Tästä se lähtee ;)

Sisätautien poli käynti 17.7

2015-07-19T16:01:00+03:00

Aamulla oli jännittävät tunnelmat kun ei oikein ollut selvyyttä, että mitä tuolla polilla tapahtuu. Ensin olisi sairaanhoitajan vastaanotto ja sen jälkeen lääkärin tapaaminen. Sairaanhoitajan vastaanotto oli kieltämättä valju, mitään sanomaton tapahtuma. Tervehdysten jälkeen, mittaus ja verenpaine. Tämän jälkeen läpi mitä kaikkia lääkkeitä käytän. Oli jotenkin hupaisaa, että Tyksin listoilla näkyi antibiootteja ja erilaisia kipulääkkeitä muttei mitään päivämääriä koska ja miksi näitä lääkkeitä on käytetty! Siinä sitten selittämään, että nuo lääkkeet ovat kai "Martin aikoihin" (kurkkukasvain) ja nuo sitten huhtikuisen keuhkokuumeen aikoihin. Luulisi, että jotain päivämääriä tai diagnooseja olisi koneella ollut. Tilanne jotenkin ei antanut minulle kovinkaan ammattimaista kuvaa. Sitten kerrottiin, että kolmen kuukauden aikana tulee pudottaa painoa 8 kg. Tämän jälkeen sain uuden ruokapäiväkirjan ja ajan ravitsemusterapeutille 19.10. Lopuksi sairaanhoitaja kysyi, josko minulla olisi jotain kysyttävää. No ajattelin, että hän on varmasti tavannut muitakin leikattuja joten olisin halunnut kuulla leikkausvalinnasta ja mikä hänen mielipide asiaan on. Saman tien homma tyrehtyi ja hoitaja virkkasi, että keskustelet sitten kirurgin kanssa. Että otti aivoon kun hoitajat edelleen panttaa noita mielipiteitään vaikka tiedetäänkin, että juuri hoitajille suurin osa potilaista avautuu. Koin jääväni tyhjin käsin.

Lääkärin vastaanotto oli itse asiassa proffan käynti. Alkuun ajatus hermostutti ja mietin oikein miten päin tässä tuolissa kuuluu istua ja miten rouvaa puhutella. Tapaaminen ei alkanut kovin hyvin, proffa päätti ladata tuutin täydeltä latinaa kun olen kuulemma ammattilainen. Tämä on asia mikä nostaa mun verenpaineen saman tien kattoon, ärsyttävää olettaa, että kaikki ovat lukeneet pitkän latinan ja lukevat edelleenkin latinan kielisiä julkaisuja yölukemiseksi. Siinä on tosi vaikea sanoa, että sori nyt menee yli! No pikkuhiljaa jää murtui kun kerroin työstäni ja jotenkin tuli jopa olo, että proffaa kiinnosti. Tästä intoutuneena hän kertoi lukuisista tutkimuksistaan ja väitöskirjojen ohjaamisistaan. Yritin olla kiinnostunut ;) Sitten aloitimme labratulosten läpikäymisen. Siitä albumiini ja d-vitamiini puutoksesta oltiinkin jo keskusteltu ravitsemusterapeutin kanssa. Proffan mielipide olikin se ettei tarvitse nyt niin huolissaan olla vaikka arvot ovatkin pielessä, tilanne lähtee korjaantumaan uudella ruokavaliollakin. Sokerirasitustestistä pääsin todellakin rimaa hipoen läpi, jos en olisi tässä prosessissa mukana, niin diabeteslääkitys olisi aloitettu. Tämä pysäytti, vaikka olenkin tätä mahdollisuutta viime vuosien aikana miettinytkin mutta todellisuus oli aivan toista. Tämän lisäksi kilpirauhasarvot olivat koholla. Niitä tullaan seuraamaan ja mietitään matkan varrella mitä tarvitsee tehdä. Lopuksi vielä keskusteltiin leikkaustavoista ja hoitopolusta. Proffa kannattaa sleeve-leikkausta "luonnollisemman vaihtoehdon" vuoksi. Hyvät oli argumentit, olen tätä itsekin miettinyt. Olen nyt virallisesti läpäissyt alkutestit ja minut on luokiteltu leikkauskelpoiseksi! Syksyllä on sitten kirurgin tapaaminen ja ravitsemusterapeutin vastaanotto.

Nyt iloisin mielin kohti rautatieasemaa ja Helsinkiin!! Siellä sitten Tallinnan laivaan, kesälomapartyt odottaa ;)

Ravitemusterapeutti Tyksissä

2015-07-11T11:22:00+03:00

7.7.-15 tapasin ensimmäisen kerran ravitsemusterapeutin Tyksissä. Kemiat eivät todellakaan kohdanneet ensimmäisellä kerralla mutta päätin antaa hänelle mahdollisuuden. Jotkut ihmiset vain ovat "kuivia" ja minut tuntevat tietävät etten itse todellakaan ole sellainen! Täytyy myöntää, että tapaaminen myös jännitti kovasti, olin varautunut kuulemaan jälleen kerran saarnaa ja kaurapuuro-ohjeita :( No aloitimme käymällä labratuloksia läpi, jotka saivat surun puseroon ja myös siitä syystä kirjjoitan tätä vasta nyt koska tarvitsin aikaa pureskella kaikkea tietoa mitä sain.. Ylipainonen joka mättää kaikkea suuhunsa kaksin käsin, ei todellakaan ajatellut, että voisi kärsiä jostain vakavasta puutostilasta. Ensimmäinen ajatus oli ETTÄ MITÄ!? Kuinka se on mahdollista tällä syömisellä ja miksi voit olla huolissasi minusta?? Kävi siis ilmi, että minulla on vakava proteiinin, kalkin ja D-vitamiinin puutos. Tilanne on kuulemma niin vakava, että ollaan huolissaan lisäsairauksista. Jotain ehkä meni sen jälkeen ohi, en voinut uskoa kuulemaani.

Tämän jälkeen kävimme lävitse syömistapakyselyä, jonka tarkoitus oli kartoittaa olisiko minulla syömishäiriö. Jotenkin huvittavaa, onhan minulla häiriö kun olen tämän kokoinen. No, tässä haettiin ahmimishäiriötä, bulimiaa ym. Läpäisin testin kuulemma kirkkaasti. Sitten viiden päivän ruokapäiväkirjan kimppuun. En todellakaan aloittanut mitään diettiä siksi ajaksi, minusta se olisi ollut kaikkien pettämistä. Jatkoin siis samaa mussuttamista ja laitoin kaiken ylös. Olihan se aika hirvittävää lukemista. Mutta jotain hyvääkin kävi ilmi; säännöllinen ruokailurytmi, ruisleipä, kasviksia edes jonkin verran, rasvaton maito ja kalaa.Tämän lisäksi päivittäin jotain hyvää ja äärimmäisen suuret annoskoot.

Meillä on seuraava tapaaminen kolmen kuukauden kuluttua. Tänä aikana olisi tarkoitus pudottaa painoa hillitysti eli 7kg. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää tuohon proteiini ja kalkki asiaan. Saan myös toistaiseksi jatkaa makean syöntiä päivittäin mutta vain aterian jälkeen pieni jälkkäri. Lohduttava ajatus! Se olis rahkaa ;) no olihan siinä listasssa muutakin mutta tuolla rahkalla aloitetaan. Ensi viikolla ostamaan blenderi ja sitten alkaa smoothien teko joka päivä. Saattaa olla, että apteekista tarvitsee hakea kalkki-D valmistetta lisäksi. Rauhallisin mielin tästä eteenpäin.

Positiivista on, että nyt on loma ja voin miettiä näitä juttuja rauhassa. Lisäksi aloitin lukemaan kirjoja ja uuden harrastuksenkin; postcrossing. Voin suositella molempia kaikille. Yksi kirja takana, joka kannattaa lukea. Kiinalainen kehtolaulu Jamie Fordilta, siinä on sopivasti surua, rakkautta, toivoa ja epätoivoa eli taattua nessukamaa. Postcrossing on vastaisku tähän kaikkeen someiluun, jossa lähetetään postikortteja ympäri maailmaa toisille samanhenkisille. Mulla on nyt lähtenyt kortteja Venäjälle, Saksaan, Hollantiin ja Jenkkeihin, ikähaarukalla 22-67, miehiä ja naisia. Jännää nyt odotella millaisia kortteja postilaatikosta tupsahtaa. Nyt grillaileen hyvän ystävän luo. Nauttikaa hyvästä ruuasta, etenkin mansikoista <3

Lähetettä hakemassa

2015-07-02T10:00:00+03:00

Tänä aamuna kävin terveyskeskuksessa omalla lääkärillä hakemassa lähetteen perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutille. Tämä on poikkeava käytäntö hoitopolusta mutta harkittu minun osalta. Eli saan sairaalasta ravitsemusterapiaa ennen ja jälkeen leikkauksen mutta tutkittuani heidän palvelun sisältöä tulin siihen tulokseen, että kaikki apu on tarpeen. Ennen leikkausta on tarkoitus olla useita viikkoja nestemäisellä ruualla, näin saadaan rasvaa pois maksan ympäriltä ja muutenkin elimistöä valmisteltua uuten elämään. Tämä nestedietti yleensä toteutetaan VLCD menetelmällä eli syömällä esimerkiksi Nutriletin pusseja, YÖK! Minä ajattelin toteuttaa tämän blenderin avulla kevyt ruualla. Miksi ihmeessä haluaisin syödä jotain jauhomössöä? Näin ainakin ruuan omat maut säilyvät, uskon että minun kohdalla tämä toimii paremmin. Minkähänlaista mahtaa olla maksalaatikko, joka on ollut tehosekoittimessa ;)

Labrassa

2015-06-30T14:31:00+03:00

Aamulla oli vähän erikoinen olo, olinhan ollut paastolla tulevia labrakokeita varten. Vaikka olenkin hoitaja en todellakaan pidä neuloista joten ei irronnut hymyä kun istuin labran tuoliin. Useita putkiloita tarvittiin verta ja tämän jälkeen oli vielä hauskin osuus edessa; sokerirasitustesti. 2,5dl sokerilitkua, jossa oli hentoinen vadelman tuoksu. Hirveää tököttiä! Tämän jälkeen aulaan istumaan, labraneiti huuteli perään, että jos tulee huono olo niin heti kertomaan. Aulassa vatsa lähti kiertämään, oli kuvottava olo. Sitten tuli kylmä, niin kylmä että karvat nousi pystyyn käsissä ja tuli tunne, että koko kroppa tärrää. Lopuksi tuli vielä kauhia väsymys, olinkin silmät kiinni kun huuhdeltiin takaisin näytettä antamaan. Kahdet veret sai siis antaa, aikaa kului reilu kaksi tuntia ja molemmissa käsissä on nyt reiät ja laastarit päällä. Ei ollut mikään mieltä ylentävä käynti mutta selvittiin ;) Viitisen tuntia kokeesta kun kirjoitan tätä ja vieläkin vähän outo olo vatsassa ja päätä särkee lievästi.

Kirje sairaalasta

2015-06-30T14:22:00+03:00

Ihmettelin suurta ja paksua kirjettä kun pääsen kotiin töistä. Mitähän varten saan postia sairaalasta jo nyt 3.6.2015? Ensimmäisenä tulee mieleeni, että kirjeessä on nyt pitkä selostus siitä miksi en pääsekään leikkaukseen tai ainakin ohjeet siitä mitä tulisi mieluummin tehdä itse ennenkuin edes harkitsee leikkausta. Hämmenys muuttuu iloiseksi jännitykseksi kun kirjeestä leviää pitkin keittiön pöytää iso kasa kutsuja ja kotitehtäviä. Ruokapäiväkirja, labrakokeita, ravitsemusterapeutin aika, ruokatapakysely, alkokysely ja sisätautilääkärin aika. Tästä tämä lähtee ;)

Ensimmäinen lääkärikontakti

2015-06-30T12:30:00+03:00

28.5.2015 olin työterveyshuollossa ja kerroin nuorelle viimeisillään raskaana olevalle lääkärille haluavani leikkaukseen. Olin yllättynyt lääkärin positiivisesta suhtautumisesta asiaan, pelkäsin saarnaa tai muuta ikävää vähättelyä. Kävimme pitkän keskustelun aiheesta ja päädyimme samaan lopputulokseen. Lääkäri lupasi laittaa lähetteen eteenpäin Tyksiin. Vastaanoton jälkeen olin huojentunut, olin varma päätöksestäni ja minulla taisi olla jopa hymy huulillani bussissa.

Matka alkaa

2015-06-29T11:03:00+03:00

Tästä alkaa ensimmäisen blogini kirjoittaminen. Blogin aloittaminen ei ollut minulle helppo päätös mutta toivon, että matkastani olisi apua muillekin, jotka harkitsevat leikkausta. Olen ajatellut tarkastella matkaani kahdesta näkökulmasta; asiakkaan ja ammattilaisen. Tarkoituksena on antaa mahdollisia kehittämisideoita minua hoitaville tahoille. Matkallani on mukana suuri ja kirjava joukko ihania ystäviä, eri alojen ammattilaisia ja vertaistukihenkilöitä. Tästä se alkaa; notkean nelikymppisen naisen matka lihavuusleikkaukseen ja elämästä sen jälkeen.